sunnuntai 31. elokuuta 2014

Kootut selitykset

Opin tänään miten GPS-vehje laitetaan päälle. Kyllä -en ole käyttänyt sitä valmennuksessa. Ai sykemittari vai? No ensin siitä oli patterit loppu ja nyt se on kaverilla lainassa. Kuntotestejäkään en ole tehnyt, ja syitähän löytyy, laitetaan nyt vaikka työkiireet suurimmaksi syntipukiksi. Kerran kyllä kesällä katsoin maitohapot lenkin jälkeen.

No ei ole kyllä sitten menestystäkään tullut. Paikallisraveja vaan Lassella on koitettu silloin tällöin ajaa. Niissäkin on mennyt vähän kehdosnlaisesti, kerran tuli vähän kolaria, jenkkikärrykokeilut upposi kirjaimellisesti mutaan ja viimeksi, putosin kärryiltä ja hevonen karkasi, kyllä näin kävi. Ne kerrat kun en ole sählännyt on mennyt ihan mukaavasti, mutta nyt on sitten pisteet miinuksella ja sinnekin  minne olisi päästy unohdin ilmoittaa. Montet meni kyllä upeasti, mutta niissä ei oikein sarjat loksahtele kohdalleen.

Ja ilman mittareita kun treenailee, niin päräytettiin sitten Keviniltä vähän hankkaria turvoksiin. On jo kyllä paranemaan päin, mutta ehkä sekin olisi ollut estettävissä, jos olisi jaksanut käyttää sitä gepsiä ja juurikin sillä lailla päin, että ei olisi tullut ajettua ylinopeutta.

Varsa ei kyllä tule tänä syksynä opetuslähtöön, se on hitaasti kehittyvää sukua. Tähtäimet on tuolla kausissa seitsemän-yhdeksän vuotta. Ikäluokkiin en ole maksanut.

Ja Abe on ollut sairaslomalla ja nyt se on terve. Sen kanssa opittiin kantapään kautta se, että jos jotain huomaa ravissa, siihen kannattaa puuttua heti. No, sekin on pitkäikäistä kilpahevossukua ja pari vuotta saadaan vielä harrastaa. Jos ei sitten leviä taas kun ollaan saatu starttikuntoon.

Ja yksi on joukosta poissa RIP Ilkka. Olit hieno hevonen, aina innokkaana joka paikkaan ja iloisella mielellä. Ravirata vain ei ollut kuumalle luonteellesi oikea paikka ja vaikka silmät kyynelissä tätäkin kirjoitan, nämä ratkaisut on vain joskus tehtävä jotta asiat sujuvat eteenpäin.

Tamman jätin tyhjäksi kun on niin kallista tuo astuttaminen ja varsan kasvatus. Tämän vuotinen varsa siellä jo odottaa pihattoon pääsyä, sen kanssa ei vielä tarvitse selitellä. Varsan elämä on hienoa vaihetta kun kaikki ovet ovat vielä avoinna ja avaimet menestyshevoseksi ovat vielä olemassa. Sitä odotellessa menenkin hakemaan sykemittarin lainasta, etsin siihen uudet patterit ja laitan sen uusiin (käytettyihin) siloihin kiinni niin, että ei voi olla menemättä paikoilleen valjastettaessa. Vielä kun muistaisi, mistä nappulasta se laitettiinkaan käyntiin.